71 miljoonaa kiloa

Miksi kierrättää ja myydä vaatteita?

Pinkin KonMari-opuksen loppu häämöttää jo, ja kirjan pohjalta minulle on herännyt erityisesti kaksi kysymystä:

Ensinnäkin, miten valtavasti japanilaisilla ihmisillä on tavaraa, jos sitä voi heittää kymmeniä jätesäkkejä pois järjestelyn yhteydessä, kuten Marie Kondo kuvailee teoksessaan?

Toisekseen, hänen karsimismenetelmässään on monta hyvää pointtia, MUTTA neuvooko hän todella asiakkaitaan heittämään kaiken vain roskiin – ei siis kierrättämään?

Hyvä on, KonMarissa kehotetaan muutaman kerran kierrättämään, mutta hyvin sivumennen. ”Heitä pois” -sanapari toistuu useammin. Ymmärrän toki, että kirjan fokus on karsimisessa, ei jatkotoimenpiteissä, mutta tämän vuoksi tuo siistimisen taide ei tunnu minusta vielä täydelliseltä.

Minua tuskastuttaa ylipäätään, miten nykyisessä kertakäyttökulttuurissa heitetään paljon roskiin sellaista, mikä on omistajalleen tarpeetonta mutta muuten täysin käyttökelpoista. Ongelma ei ole tietenkään vain japanilainen: Suomen ympäristöministeriön rahoittaman TEXJÄTE-hankkeen tutkimuksesta (2015) selviää, että tarkasteluvuonna suomalaiset kuluttajat poistivat käytöstä liki 71 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä, joista 77 % päätyi suoraan jätteeksi. Se tarkoittaa valtavasti poistoja – ja aivan valtavasti kaatopaikalle menevää jätettä!

Kyseisessä tutkimuksessa kerrotaan myös, että vain murto-osa poistetuista tekstiileistä palautuu kierrätyksen kautta käyttöön kotimaisille kuluttajille. Jotenkin minusta kuulostaa siltä, että noihin miljooniin kiloihin taitaa sopia paljonkin käyttöön kelpaavia tekstiilejä – olen itsekin syyllistynyt siihen, että tavaramäärään turhautuneena olen heittänyt suoraan roskiin jotain pitkään hyllyssä vanunutta, ihan hyväkuntoista vaatetta. Poissa silmistä, poissa mielestä (mutta kieltämättä ajattelemattomuuden leimana omassatunnossa).

Tekstiilijätettä voi toki käyttää energiantuotannossa poltettavana jätteenä, mutta TEXJÄTE-tutkimus muistuttaa, että samalla tuhotaan arvokasta materiaalia, jolloin uusia kankaita on tehtävä neitseellisistä luonnonvaroista. Kuten arvannette, kierrättämisellä saataisiin siis suurimmat ympäristöhyödyt!

Nyt olen päässyt jo onneksi siihen pisteeseen saakka, että kokoan pari kertaa vuodessa vaatehuoneesta kauppakassillisen kuteita vaatekeräykseen uusien hankintojen tieltä. Silti hiukan pistelee, että laitan hyvät vaatteet ja kengät menemään ilmaisiksi. Lisäksi huomaan usein kierrätyskassia kootessani, että aion laittaa sinne jotain liki käyttämätöntä, jonka ostohetkellä muistan jo epäröineeni hankinnan järkevyyttä.

Miten sitten päästä eroon turhasta ja saada siitä edes nimellistä hyvitystä? Kirpparipöytää en halua ravata hoitamassa, joten siksi internetin myyntipalvelut ovat olleet aina se ainoa vaihtoehto minulle – tosin tähän asti postituksen riesa on ollut esteenä siinäkin, eli olen niitä rasittavia ”vain nouto” -myyjiä, joiden myymättömät artikkelit jäävät lopulta kotivarastoon pyörimään.

Meidän verkkokauppamme Vähänkäytetty.fi hoitaa onneksi nuo postitukset ostajille myyjän puolesta, kunhan olen kerran koonnut ja lähettänyt tarpeettomat tavarat keskusvarastollemme myytäväksi. (Ja eilen muistin hakea lähikaupasta vihdoin tyhjän, puhtaan laatikon, joten oma myyntipakettini pääsee vihdoin matkaan!) 12 viikon jälkeen myymättömät tuotteet jatkavat hyväntekeväisyyskohteisiin, joten oma varastokin pysyy siistinä.

Kannustan siis satsaamaan kierrätykseen esittelemieni lukujen valossa, armaat lukijani! Ja lopuksi täytyy mainita kuitenkin muutamia lohdun sanoja, ennen kuin moitimme itseämme laiskojen kierrätysrutiiniemme tähden: TEXJÄTE-tutkimuksen tekijöiden mukaan vastuu kierrätyksestä ei ole yksin kuluttajan. Esimerkiksi jätehuolto on kuntien järjestämää, vaikka epäilemättä esimerkiksi kuluttajien asenteet sekä taidot pitää huolta vaatteista sekä kodin tekstiileistä ovat tässä merkittävässä roolissa.

Kestävän kehityksen asenteisiin puolestaan kasvamme kokemukseni mukaan vanhempiemme, koulujemme ja kanssaihmistemme myötä.

Kiertoon siis se, mikä ei ole koinsyömää – myös hyvät ideat uusiokäytöstä! 🙂

 

Lähteet:

Suomen ympäristöministeriö, Suomen Ympäristö 4/2015: TEXJÄTE-tutkimus

Marie Kondo (2015): KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s