Tässä haastattelussa tapaamme Päivi Rantasen, 36 -vuotiaan äidin Lahdesta, joka jakaa avoimesti arkeaan ja taloudellista viisauttaan Instagram -tilillään @kolmiokuudelle. Rantanen on suurperheen äiti, joka asuu kerrostalokolmiossa ja pyrkii pitämään kulutuksen maltillisena. Suurperheen äitinä olon lisäksi Rantanen pyörittää omaa yritystä. Hän on innostunut säästämisestä ja talouden hallinnasta. Hänellä on paljon jaettavaa niille, jotka haluavat oppia paremmin hallitsemaan omia raha-asioitaan. Vähänkäytetty.fi pääsi kysymään 15 kysymystä Rantaselta liittyen säästämiseen ja second handiin. Alla hänen ajatuksiaan näistä teemoista.

 Voitko kertoa hieman itsestäsi niille, jotka eivät ole vielä tutustuneet sinuun? Päivi Rantanen, 36v Lahdesta. Suurperheen äiti, kotona asuu 14v teinipoika, 4v & 3v tytöt sekä 1v poika. Esikoinen on muuttanut viime kesänä pois, hän vierailee meillä satunnaisesti. Asumme kerrostalokolmiossa ja pyrimme pitämään kulutuksen maltillisena, jotta yhteistä aikaa olisi enemmän. Olen kotona kolmen nuorimman kanssa ja samalla pyöritän yritystä.

Miten syntyi @kolmiokuudelle Instagram -tili?
Vuodet 2012 – 2018 elin kiireistä elämää, tein kahta työtä ja kulutin holtittomasti. Velkaa kertyi 30 000€ näiden vuosien aikana. Joululahjaksi 2018 sain kirjan Säästämisen Taito, jossa opetettiin budjetoimaan. Innostuin kovasti ja huomasin, miten kulutusta vähentämällä talouden sai parempaan suuntaan. Keväällä 2021 sain viimeisetkin korkeakorkoiset luotot maksettua ja fiilis oli niin hyvä, että halusin kertoa siitä kaikille. Avasin tilin @kolmiokuudelle ja ideana oli kertoa, että vähän vähemmälläkin pärjää tässä kulutusyhteiskunnassa.

Mitä hyvää ja huonoa Instagram -tilisi ylläpitäminen on tuonut?
Tili on haastanut pohtimaan kuluttamista vielä enemmän ja mikä parasta samalla se on innostanut muita. Käyn päivittäin viestien vaihtoa velkaantuneiden kanssa ja jaan konkreettisia säästövinkkejä. Samaan aikaan, kun suosio on kasvanut, niin yritykset ovat kiinnostuneet yhteistöistä. Olen päässyt mukaan useisiin projekteihin ja onhan tämä tänä päivänä myös tulonlähde. Huonona puolena voisin mainita pahan olon, mikä purkautuu someen. Etenkin tässä taloustilanteessa, kun tukia heikennetään ja hinnat nousevat. Olisi ihanaa päästä juttelemaan kaikkien kanssa kenellä on paha olla, mutta usein piiloudutaan anonyymiksi.

Minkälaisia tarinoita ja aiheita haluat erityisesti tuoda esille sisältöjesi kautta?
Tykkään tehdä sisältöä arjesta: ruokajutut ja muu rahankäyttö. On luontevaa kirjoittaa omasta elämästä.

Sinua seuraa lähes 60 000 ihmistä Instagramissa. Kuinka olet kasvattanut yhteisöäsi Instagramissa ja millainen vuorovaikutus on sinulle tärkeää seuraajiesi kanssa? 

Ensimmäisen vuoden aikana seuraajia tuli 10 000, tämä vaatii aktiivista sisällöntuottamista useasti päivässä, keskustelua, kommentointia, tykkäyksiä. Tämän jälkeen media kiinnostui ja haastattelujen myötä näkyvyys kasvoi entisestään. Tykkään auttaa ihmisiä ja kuulla onnistumisia. Saan näistä iloa.

 Miten ylläpidät luovuuttasi ja motivaatiotasi sisällöntuottajana? Onko sinulla tiettyjä tapoja tai rutiineja joita noudatat?
Taloudenhallinnassa pitkäjänteisyys, rutiinit ja toistot ovat tärkeitä. Joka kuukausi pyörii samat perusjutut: Budjetointi ja kauppatilaukset. Elämä tuo erilaisia rahankäyttötarpeita ja näistä saa ammennettua sisältöä. Pohdin tarkasti omaa kulutustani. Tavaksi on tullut aamulla kurkistaa viestit ja tarinoihin kirjoitella jotain ajankohtaista. Nooh, onhan se puhelin kädessä pitkin päivää ja vielä illalla viimeisenä. Eli tämä on vienyt mukanaan!

Miten kuvailet lapsiperheiden taloudellisia haasteita ja erityistarpeita säästämisen näkökulmasta?

Tänä päivänä kiire ja aikataulut vievät voimavaroja ja tämä lisää menoja. Suunnitelmallisuus katoaa ja tulee tehtyä nopeita hankintoja. Lisäksi sähkön hinta ja ruoan hinnannousu ovat ajaneet monet etsimään säästövinkkejä. Vielä voisin mainita osamaksut, joita tarjotaan kaikkialta. Kun kertyy velkoja useaan eri paikkaan niin nopeasti pienistäkin summista tulee suuria ja kuormittavat taloutta. Pelivara katoaa ja ei ole varaa yllätyksiin. Puhun usein puskurin tärkeydestä.

Mitkä ovat tärkeimmät periaatteet, jotka lapsiperheiden tulisi ottaa huomioon, kun he suunnittelevat säästämistä?
Isot linjat on hyvä laittaa kuntoon: kolme suurinta menoerää ovat asuminen, auto ja ruoka. Onko mahdollisuus asua edullisemmin, pystyykö elää yhden auton varassa tai kokonaan ilman? Voisiko auto olla jonkun kuukauden seisonnassa tai pystyisikö sitä vuokraamaan? Ruoka on pakollinen kuluerä, mutta muutamalla kikalla saa suuren säästön aikaan: suunnitelmallisuus, hävikki minimiin, hintojen vertailu (kilohinnat, tarjoukset, ilta-ale, hävikkiruoka) ja jos oikein haluaa kikkailla niin soveltaminen/pelkistäminen.

Kun nämä kolme suurinta menoerää ovat hallinnassa, voi lähteä miettimään muita: kilpailuttamaan kaikkea, pohtia mikä on oikeasti tarpeen ja miten voisi hankinnoissa säästää: kaikkea ei tarvi omistaa eikä kaikkea tarvi ostaa uutena.

Säästäminen ylipäätään tapahtuu niin, että menot saadaan tuloja pienemmiksi. Menoja ei pysty karsimaan tiettyä rajaa pidemmälle, mutta tuloja pystyy kasvattamaan monin eri keinoin. Muutaman mainitakseni: suosittelulinkin jakaminen, tavaroiden vuokraus, oman osaamisen myynti, jne. lisää löytyy sivuiltani.

Kuinka voivat lapsiperheet asettaa realistiset säästötavoitteet ja miten ne voivat pysyä niissä?
Tärkeintä on selvittää omat numerot, eli minkä verran rahaa kuluu tällä hetkellä: tässä apuna toimii verkkopankkien tarjoama kulujen seuranta, erilaiset sovellukset, budjettikirja tai ihan vaan kynä ja paperi.
Kun tiedetään mitä kulutetaan, voi lähteä miettimään mitä on valmis muuttamaan.
Säästö syntyy tekojen ja pitkäjänteisen työn myötä. Toisilla toimii erilliset pankkitilit ja toisilla viikkoraha-ajattelu. Tavoitteet pystyy asettamaan vasta kunnollisen pohjatyön jälkeen.

Mitkä ovat hyödyllisiä strategioita lapsiperheille, jotka haluavat aloittaa säästämisen, vaikka heidän budjettinsa olisi tiukka?
Kun rahaa on vähän, niin on hyvä minimoida tulojen vaihtelu. Suosittelen laskutiliä, jonka avulla varaudutaan harvemmin tuleviin laskuihin. Joka kuukausi menee sama summa tilille ja näin ei yksittäinen isompi lasku horjuta taloutta. Jäljelle jäävä raha on käyttörahaa ja siitä laittaa ensin pienen osan säästöön ja loput jakaa käyttörahoiksi viikko tasolle. Yllättävän pienelläkin summalla saa hankittua ruoat perheelle koko viikon ajaksi. Sovelluksen avulla on hyvä tehdä suunnitelmia ja vertailla hintoja. Viikon ajanjakso on sopivan lyhyt, kun taas kuukausi tai vuosi niukalla budjetilla tuntuu mahdottomalta. Erilaiset säästöhaasteet ovat kivoja tuovat vaihtelua arkeen.

Millaisia etuja second hand -ostaminen voi tarjota lapsiperheille, erityisesti kun otetaan huomioon lasten kasvaminen ja muuttuvat tarpeet? 

Meidän perheessä on tehty iso säästö kierrättämällä vaatteita. Ihan pienille löytyy todella hyväkuntoisia vaatteita, kun pienten vaatteissa käyttöaika jää melko lyhyeksi. Teinien kohdalla mieli muuttuu tiuhaan ja edullisesti hankittu vaate ei harmita niin paljoa, jos se jää käyttämättä tietyn ajan jälkeen. Itse olen huomannut myös, että käytettynä ostettu vaate on usein kestävää materiaalia. Uudesta vaatteesta ei aina tiedä miten se reagoi pesussa.

Mitä neuvoja antaisit lapsiperheille, jotka haluavat hyödyntää second hand -kauppaa lasten vaatteiden, lelujen ja muiden tarvikkeiden hankinnassa? 

Itse löysin kirpputorit ja muut second hand -paikat vasta tuon suuren elämäntapamuutoksen jälkeen ja yllätyin, miten hyväkuntoista tavaraa on myynnissä. Olemme hankkineet myös leluja käytettynä, mitään ei olla ostettu uusina. Ollaan toivottu käytettyä myös lahjaksi, jotta kynnys madaltuu antaa lahjaksi kierrätettyä. Tästä voi myös jutella lähipiirissä ja ottaa vaikka yhteiseksi tavaksi. Verkossa kierrättäminen lisääntyy koko ajan.

Miten second hand -ostaminen voi auttaa lapsiperheitä säästämään pitkällä aikavälillä?
Saattaa saada jopa omansa pois, kun ostaa edullisesti ja myy tarpeettomat.

Millaisia taloudellisia ansioita voi opettaa lapsille second hand -ostamisen ja kierrätyksen periaatteista?
Meillä lapset saavat pitää rahat itse, jotka saavat tavaroiden myynneistä. Tämä on kannustanut luopumaan leluista, joilla ei enää leikitä. Ollaan myös juteltu, miten esimerkiksi vaateteollisuus tuhoaa luontoa.

Kuinka voivat lapsiperheet hallita kiusausta kuluttaa liikaa lasten tarvikkeisiin ja miten säästämisen tärkeys voi välittyä lapsille?
Suosittelen lopettamaan tilien seuraamisen, jotka kannustavat ostamaan. Seuraamaan tilejä, jotka inspiroivat säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lopettamaan erilaiset uutiskirjeet ja mainokset. Asettamaan itselle estoja tai luottokillon. Tässä vain muutamia vinkkejä, mutta suurin työ tehdään omassa ajattelussa: mikä minulle on oikeasti tärkeää? Voisinko vaihtaa vaikka merkkihupparin aikaan lasten kanssa? Voidaan myös perheenä asettaa yhteinen säästötavoite, miettiä mitä säästetyillä varoilla tehdään. Onko se pidempi kesäloma vai jokin muu tärkeä asia? Säästämisen tärkeys välittyy lapsille esimerkin kautta: kävelläänkö liikkeeseen hakemaan uusi pleikkari vai vertaillaanko hintoja ja puhutaan yhdessä ikätasoon sopivalla tavalla, mistä ja miten rahat säästetään? Entä löytyisikö käytettynä? On myös hyvä jutella rahasta ja ajasta, minkä verran työtä tietty rahasumma vaatii. Kaikki tietenkin ikätason mukaan, lapsen ei kuulu ottaa huolta tai kantaa vastuuta rahan riittävyydestä tai säästämisestä. Lapset aistivat myös ilmapiirin, mikä rahapuheeseen liittyy.