PIKAMUOTI TUHOAA YMPÄRISTÖMME – VAATTEIDEN KIERRÄTYS ON TODELLINEN EKOTEKO

Miksi pukeutuminen on meille niin tärkeää? Koska ihminen on estetiikkaa rakastava olento. Me haluamme näyttää kauniilta ja samalla viestiä ulospäin jotakin itsestämme. Tämä luonnistuu helposti vaatteiden avulla. Pukeutuminen on aina ollut vahva osa sitä, mitä tahdomme sanattomasti itsestämme kertoa. Kauniin pukeutumisen mahdollistava vaateteollisuus on kuitenkin vaivihkaa takonut päähämme uudenlaiset kulutustottumukset. Ennen muotiteollisuudessa tähdättiin kahteen tai neljään mallistoon vuodessa, nykyään pikamuodin sesonkeja voi olla vuodessa jopa 53, kun joka viikko halutaan uutta.

Uusien vaatteiden myynti maailmassa on kaksinkertaistunut 15 vuodessa, kun samaan aikaan vaatteen keskimääräiset käyttökerrat ovat lähes puolittuneet. Yli puolet pikamuodista heitetään pois alle vuoden kuluessa ostamisesta, mikä on totaalista raaka-aineiden ja materiaalien tuhlausta. Tarvitsemme ison muutoksen kulutustottumuksiimme, pikaisesti. Vaateteollisuus ja vaatteiden kulutus ovat muuttuneet niin paljon, että harva on pysähtynyt miettimään kasvavan kulutuksen seurauksia ympäristölle.

Yksi nykyisen vaateteollisuuden ongelmista on pelkkään voittoon keskittyminen. Tässä ajattelumallissa ei oteta huomioon kaiken todellista hintaa, joka on ympäristön kannalta todella kallis. Koska luonnonvaroja on riittänyt tähän asti suhteellisen ongelmitta, niiden on oletettu riittävän loputtomasti. Vasta viime aikoina olemme heränneet siihen, että luonnolla on OIKEASTI rajansa. Se ei kestäkään yhä vain lisääntyvää kulutustamme loputtomasti. Maapallolla on rajansa siihen, kuinka paljon se kestää tuotantoa, kaupankäyntiä, kuljetusta ja jakelua. Luonto toipuu pienissä osissa itsekseen, mutta se ei mitenkään voi pysyä nykyisen maailmanmenon tahdissa. Vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista teollisuudenaloista ja sen suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät mm. puuvillan viljelystä, kuljetusten aiheuttamista päästöistä sekä vaatteiden värjäämisestä ja muiden kemikaalien käytöstä.

Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin maailman lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä ja on vastuussa 10 prosentista kaikista maailman hiilidioksipäästöistä. Ympäristömyrkyt, hyväntekeväisyyteen lahjoitettujen tekstiilien dumppaaminen länsimaista kehitysmaihin, veden tuhlaaminen.. siinä vasta jäävuoren huippu vaateteollisuuden monista ympäristöongelmista. Vaatteet kuormittavat ympäristöä monin eri tavoin ja koko elinkaarensa ajan. Materiaalin tuotanto, vaatteen valmistus, käyttöön liittyvät asiat kuten vaatteen pesu sekä lopulta vaatteen hävittäminen, kaikki kuluttavat ympäristöämme.

Eniten ympäristöä kuormittava vaihe on raaka-aineen tuottaminen. Tämän vuoksi vaatteiden tulisi pysyä käytössä mahdollisimman pitkään. Suomalaiset heittävät jopa 13 kiloa tekstiiliä pois vuoden aikana. Keskivertoamerikkalaisella poisheitettyjen tekstiilien määrä vuodessa nousee jopa 37 kiloon. Vaatteita heitetään pois surutta. Rikkimenneitä ei viitsitä enää korjata, sillä ne ovat niin halpoja, että ne on helppo vain heittää roskakoriin ja kävellä kauppaan ostamaan uusia pikkurahalla. Pikamuotiteollisuus on hämärtänyt meidän kuvamme vaatteen hinnasta totaalisesti. Sen varjopuolen voikin nähdä kaatopaikoilla, joissa näky on todella surullinen. Suurin osa poisheitetystä tekstiilijätteestä on biologisesti hajoamatonta, eli se lojuu kaatopaikoilla pari sataa vuotta aiheuttaen jatkuvasti ilmansaasteita.

Suuri osa vaateteollisuudesta on nykyään ulkoistettu kehitysmaihin, joissa ympäristöasiat ovat vielä täysin lapsenkengissä. Kauden trendivärit voi päätellä katsomalla jokia tekstiiliteollisuusalueilla. Värjäykseen käytetyt aineet ja muut haitalliset kemikaalit valutetaan yleensä suoraan jokiin, meriin, juomaveteen sekä maatiloille.

Vaateteollisuudesta pääsee meriin mikrokuituja vuosittain määrä, joka vastaa 50 miljardia muovipulloa. Näitä mikrokuituja pääsee vesistöihin vielä valmistuksen jälkeenkin vaatteen käyttövaiheessa, kun vaatteita pestään. Mikromuovit ovat erittäin haitallisia ja vaarallisia meren eliöille.

Maailmassa yli 600 miljoonaa ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta. Samaan aikaan me hyvinvointivaltioiden asukkaat ostelemme kuukausittain uusia farkkuja, joiden tuotantoon on käytetty yli 10 000 litraa makeaa, juomakelpoista vettä. Siis yli 10 000 litraa per yhdet farkut! Pelkkä yhden puuvillaisen t-paidan valmistaminen kuluttaa noin 2700 litraa vettä, mikä on yhden ihmisen keskimääräinen juomaveden määrä kahden ja puolen vuoden aikana.

Suurin osa vaatteista valmistetaan puuvillasta, jonka viljely kuluttaa valtavasti vettä, saastuttaa myrkyillään ympäristöä sekä vie viljelyalaa ruokakasveilta. Koska vaatteiden kulutus kasvaa kasvamistaan ja koko ajan janotaan yhä enemmän, on selvää, että puuvillan viljelystäkin on jouduttu muokkaamaan tehokkaampaa. Ennen muinoin maanviljelyksessä seurattiin vuodenaikojen vaihtelua ja kunnioitettiin maata. Nykyään sitä kohdellaan kuin tehdasta, jolta vaaditaan mahdottomuuksia. Vielä emme voi edes aavistaa, minkälaisia vaikutuksia lopulta kaikella tällä on maapalloomme. On yleistä, että enää ei kitketä rikkaruohoja tai myrkytetä viljelyspeltoja paikallisesti, vaan koko viljelysalueelle levitetään surutta myrkylliset kemikaalit. Voimme vain arvailla, millaisia ympäristövaikutuksia tällaisella holtittomalla myrkytyksellä lopulta onkaan. Pahinta on, että kemikaalit ovat kasveille kuin huumetta; mitä enemmän niitä käyttää, sitä enemmän niille on tarvetta. Annos auttaa ensihätään, mutta vaikutus alkaa pian heiketä, sillä maaperä on jo niin saastunut. Tarvitaan isompia annoksia ja kovempia aineita, ikuinen noidankehä on valmis.

Me elämme täysin luonnon varassa. Miksi tuhoamme sitä jatkuvasti, vaikka se on oma elinehtomme? Maa ei ole meille kulutushyödyke tai kaupankäyntiväline saatika kemikaalikuormien ja myrkkyjen kaatopaikka, vaan koko elämämme perusta. Jokaisen meistä on aika pienentää omaa ekologista taakkaansa kuluttamisen viidakossa. Meidän on muutettava ajattelutapaamme vaatteista ja kuluttamisesta ylipäätään.

IMG_7440

LYHYESTI; MIKSI VALITA KIERTOTALOUS?

Kierrätetyn vaatteen valitseminen uuden sijaan vähentää vaatetuotannon tarvetta ja säästää luontoa.

Me tarvitsemme muutoksia kulutustottumuksiimme, jotta nykyisellä ja tulevilla sukupolvilla olisi mahdollista elää maapallollamme. Meidän kulutusvalintamme vaikuttavat lastemme ja lastenlastemme elämänlaatuun tulevaisuudessa.

Vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista teollisuuden aloista ja yksi merkittävistä ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Vaateteollisuuden päästöt ovat suuremmat kuin koko maailman lento- ja laivaliikenteen päästöt yhteensä. On ympäristöteko antaa vanhalle vaatteelle uusi koti.

Antamalla hylätylle vaatteelle uuden mahdollisuuden pidennät sen elinkaarta, joka taas varjelee ympäristöämme. Tekstiiliteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät 44%, jos vaatetta käytettäisiin keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin nykyisin.

Jo olemassa olevien, käytettyjen vaatteiden hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle (esimerkiksi korjaamalla, muokkaamalla ja kiertotaloutta harjoittamalla) on aina vähemmän ympäristöä kuormittavaa kuin uuden tuotteen hankkiminen,vaikka se olisikin tuotettu huomioon ottaen eettiset ja ekologiset periaatteet.

Kirpputoreilta löytää todellisia aarteita, kuten vintagea, jollaisia ei nykyään juurikaan enää valmisteta.

On turha säilöä vaatekaapin uumenissa vaatteita, joita ei ole käyttänyt vuosikausiin. Se jos mikä on materiaalien tuhlausta. Kun myy tai lahjoitta vaatteen eteenpäin, se pääsee käyttöön mihin se on tarkoitettukin ja itse saa lisää tilaa vaatekaappiin, jonka siivoaminenkin on näin helpompaa.

Säästät rahaa. Ainakin useimmiten second hand -tuotteet myydään eteenpäin huomattavasti halvemmalla kuin ne on alunperin hankittu. Et siis ainoastaan säästä ympäristöä, vaan myös kukkaroasi.

Voit myös tienata rahaa. Kun myyt itsellesi tarpeettomat vaatteet eteenpäin, kartutat säästötilisi kassaa lähes huomaamattasi.

Käytettyjen vaatteiden ostamisen ja materiaalien kierrätyksen on yleistyttävä tulevaisuudessa, jotta vaateteollisuuden haitat ilmastolle ja ympäristölle saadaan kuriin.

Blogitekstin kirjoitti vieraileva bloggaaja Susanna Maria.

Susanna Mariaan voit tutustua TÄSTÄ!

 

Lähteet:

https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/publications/A-New-Textiles-Economy_Full-Report_Updated_1-12-17.pdf

https://www.unece.org/info/media/news/forestry-and-timber/2018/fashion-is-an-environmental-and-social-emergency-but-can-also-drive-progress-towards-the-sustainable-development-goals/doc.html

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006004950.html

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004875875.html

https://yle.fi/uutiset/3-10309581

The True Cost -dokumentti (2015)

IMG_4946

Miltä varastolla näyttää ja mitä siellä tehdään?

Oletko koskaan miettinyt, että miltä Suomen suurimman nettikirpputorin varastolla näyttää ja mitä siellä tehdään?

Olemme saaneet muutamia kyselyitä asiakkailtamme, että olisi kiva nähdä ja tietää miten tehokas logistiikkamme toimii, miten tuotteita säilytetään, kerätään, pakataan ja käsitellään.

Toimarimme Ossi kävi juuri viime viikolla varastollamme Tallinnassa ja otti meille muutaman kuvan sekä videonpätkän havainnollistamaan massiivisen suurta varastoamme.

Videolta näetkin, että laatikoita on todella silmän kantamattomiin!

Varastossamme työskentelee päivästä riippuen 6-15 henkilöä, jotka käsittelevät päivittäin tuhansia tuotteita tavaran vastaanoton, keräilyn ja pakkaamisen työtehtävissä. Varastohenkilökunta työskentelee pääsääntöisesti 5 päivänä viikossa, mutta tarvittaessa myös viikonloppuisin, jos suuret tilausmäärät tai vastaanottomäärät ovat päässeet yllättämään.

Myyjän lähettämän myyntierän matka varastolle:
Kun myyjäasiakkaamme ovat esim. Suomessa vieneet tuotteet Postin tai Matkahuollon toimipisteeseen, niin myyntierän matka keskusvarastollemme viralllisesti alkaa. Myyjien myyntierät kerätään yhteen paikkaan Helsingissä, Postin ja Matkahuollon toimipisteissä, jonka jälkeen myyntierät kuljetetaan kuormalavoilla laivan ruumassa Helsingistä Tallinnaan. 🛳

Tuotteiden vastaanottaminen:
Myyntierät käsitellään päivittäin saapumisjärjestyksessä ja saapuneet tuotteet tarkistetaan pintapuolisesti, numeroidaan, tarroitetaan ja otetaan vastaan varastonhallintajärjestelmään. Jokainen tuote saa varastolla uniikin viivakoodin ja varastopaikan. Varastossamme on n. 150.000 uniikkia tuotetta ja jokaisella tuotteella on tarkka varastopaikka, josta tuote löytyy kun se tarvitaan. Tämän jälkeen tietokonejärjestelmät hoitavat tuotteiden julkaisemisen myyntiin kaikkiin viiteen eri kieliversioomme Suomeksi, Saksaksi, Hollanniksi, Puolaksi ja Englanniksi.

Tilausten keräileminen ja pakkaaminen: 📦
Tilaukset tulostetaan varastonhallintajärjestelmästä arkiaamuisin ja tuotteet keräillään tilauksiin tuotenumeron ja tuotekuvan avulla. Kun kaikki tilauksen tuotteet on kerätty, siirtyy tilaus pakkauslinjastolle. Pakkauslinjastolla pakkaaja valitsee tilaukselle sopivan lähetyspakkauksen ja pyrkii käyttämään vähänkäytettyjä hyväkuntoisia kierrätyspahvilaatikoita, joita mm. tavaran vastaanotosta kertyy melkoinen määrä. 😀 Pakkaaja tarkistaa, että kaikki tilauksen tuotteet on mukana tilauksessa, sujauttaa lähete-paperin pakettiin (ja aika-ajoin muutaman karkin mukaan hyvää mieltä tuomaan). Tämän jälkeen lähetys siirtyy muiden lähetysten kanssa odottamaan noutoa ja kuljetusta tilaajalleen.

Lähetysten toimittaminen:
Lähetykset toimitetaan kootusti varastoltamme kohdemaahan. Suomeen lähetykset saapuvat laivalla ja ovatkin jo samana iltana Postin ja Matkahuollon terminaaleissa valmiina odottamassa toimitusta noutopisteisiin tai kotiovelle.

Toimitusnopeus: ⏰​​​​​​​
Olemme saaneet paljon kiitosta nopeasta toimittamisesta ympäri Euroopan. Nopean toimittamisen ”salaisuus” on keskusvarastomme optimaalinen sijainti. Suomeen pystymme toimittamaan paketit yhtä nopeasti kuin varastomme sijaitsisi Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Euroopan suurille markkinoille saamme paketit perille jopa vuorokauden nopeampaa, kuin Helsingistä toimittaessa. Ja se jos mikä lisää meidän kaikkien myyntiä ja koko Suomen vientiä. 💰

Kurkkaa videolta miltä varastolla näyttää!

Toimari-Ossi tässä terve!

Niin se helteinen kesä on vaihtunut syksyksi ja pohjoisessa on jo lumikin maassa. Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja jouluaattoon on tänään tasan 50 yötä. Kauppojen joulumyynti alkaa toden teolla 23.11. jolloin on kansainvälinen megamyyntipäivä eli Black Friday.

Meillä Vähänkäytetyssä syksy on lähtenyt hyvin käyntiin. Käyttäjämäärät ja myytävien sekä ostettujen tuotteiden määrät ovat huimassa kasvussa. Lokakuussa palvelussa kävi yli 200.000 ihmistä. Vastaanotimme keskusvarastollemme lähes 50 000 uutta tuotetta ja myimme enemmän tilauksia ja tuotteita kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana.

Suuret kiitokset näistä uusista ennätyksistä kaikille asiakkaillemme!

Kiertotalous, kestävä kehitys ja tekstiilien uusiokäyttö on kasvanut koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi puheenaiheeksi maailmassa. Me yhtiön työntekijät olemme myös paljon pohtineet kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Olemme yhdessä päättäneet, että pyrimme ottamaan jatkossa nämä asiat vielä tarkemmin huomioon valintojamme tehdessämme. Kampanjoimme syys-lokakuun vaihteessa 10 päivää kestäneillä kiertotalouspäivillä ja jaoimme tietoa mm. kierrättämisestä sadoille tuhansille suomalaisille.

Vähänkäytetty.fi:n tehtävänä on auttaa ja opastaa ihmisiä kierrättämään tuottoisasti!  Tuottoisasti yksittäisen asiakkaan sekä yhteiskunnan näkökulmasta.

Asiakkaidemme palaute on meille koko henkilökunnalle ja minulle henkilökohtaisesti erityisen tärkeää. Kuulisin mielelläni risuja sekä ruusuja tai mahdollisia kehitysehdotuksia palvelumme eteenpäin viemiseksi.

Pyrimme tekemään palvelustamme Euroopan suurimman keskitettyä logistiikkaa käyttävän vertaiskauppapaikan ja siihen tarvitsemme myös Sinua!

Joten kerro meille, jos joku asia sinua mietityttää. Viestiä voit laittaa osoitteeseen info@vahankaytetty.fi. Lupaan lukea jokaisen viestin henkilökohtaisesti.

Valoa pimeään marraskuuhun toivottelee

Toimistujohtaja, perustaja

Ossi Salo

Ps. Terveisiä Joulupukin maasta 🙂

Voiko Vähänkäytetty.fi palvelulla oikeasti tienata?

Otsikon kysymystä näkee kysyttävän usein ja ajattelimme, että tätä asiaa olisi hyvä avata, jotta jokainen näkisi millaiset mahdollisuudet palvelumme antaa tienaamiselle.

Ihminen, joka käyttää palveluamme haluaa ensisijaisesti päästä käytetyistä, ei tarpeellisista tavaroistaan tai tekstiileistään eroon. Tai hän haluaa ostaa käytettyjä tekstiilejä tai kodin pientavaraa.

Niille jotka käyttävät palveluamme myymiseen, ajattelevat luultavasti myös, että niistä omista tavaroista haluaisi saada jonkinlaisen korvauksen ja usea on saanutkin niistä myynneistä itselleen ihan hyvän lisätulon.

Tässä muutama esimerkki:

Miina: Käyttänyt palvelua melkein 4 vuoden ajan. Myynyt palvelussa 1109 tuotetta ja tienannut 2150€. Tuntipalkka n. 30€/h.

Anna: Käyttänyt palvelua 3 vuoden ajan. Myynyt palvelussa 3389 tuotetta ja tienannut 6622€. Tuntipalkka yli 25€/h.

Sonja: Käyttänyt palvelua 1,5 vuoden ajan. Myynyt palvelussa 967 tuotetta ja tienannut 6512€. Tuntipalkka n. 90€/h.

Venla: Käyttänyt palvelua 3 vuoden ajan. Myynyt palvelussa 1460 tuotetta ja tienannut 5994€. Tuntipalkka lähes 60€/h.

Verottajan sivulta ohjeistusta kuinka paljon saa tienata verovapaasti:

“Kirpputorimyynti:

Yksityishenkilö voi myydä oman perheensä käytössä olleita tavanomaisia tavaroita verovapaasti, jos myynnistä saadut voitot ovat yhteensä enintään 5 000 euroa vuodessa. Jos saat vuodessa myyntivoittoja yli 5 000 euroa, sinun on maksettava rajan ylittävästä osasta luovutusvoittoveroa. Voitolla tarkoitetaan myyntihinnan ja ostohinnan erotusta.

Jos myyt muita kuin oman perheesi käytössä olleita tavanomaisia tavaroita, sinun on maksettava myyntivoitosta veroa. Veroa on maksettava kuitenkin vasta silloin, jos myyt tällaisia tavaroita ja muuta irtainta omaisuutta yhteensä yli 1 000 eurolla vuodessa.

1 000 euron raja lasketaan myyntihinnoista, ei myyntivoitoista. Jos myyntihinnat ylittävät 1 000 euron rajan, voitot ovat kokonaan veronalaista pääomatuloa. Jos myynti on suunnitelmallista ja jatkuvaa, sitä voidaan tietyissä tilanteissa verottaa yritystoimintana.

Verotuksen kannalta ei ole merkitystä, millaisella kauppapaikalla tavaroita myyt. Samat säännöt pätevät niin perinteisillä kirpputoreilla, pihakirpputoreilla, internetkirpputoreilla kuin internetin huutokauppasivustoillakin myytyihin tavaroihin.”

Täältä voit lukea asiasta lisää.

KIERTOTALOUS – Trendisana vai uusi asenne?

Tänä päivänä usean ihmisen huulilla on sana kiertotalous. Mediassa sana pyörii harva se päivä. Onko kysymyksessä vain joku trendisana vai uusi asenne, joka meidän jokaisen olisi hyvä sisäistää?

Ihmiset tämän päivän maailmassa ovat alkaneet miettimään sitä, että mitä tapahtuu kun kesällä onkin näin kuuma tai koralliriuttoja kuolee. Pikku hiljaa alkaa nousta ymmärrys siitä, että ilmastonmuutos alkaa näkymään juurikin ilmaston lämpenemisenä ja kun ilmasto lämpenee ja vedet lämpenevät alkaa ekosysteemi muuttua. Tällä hetkellä 20% maapallon ihmisistä kuluttaa 80% luonnonvaroista. Olisiko tälle suhteelle alettava tekemään jo jotain?

Mietitäänpä ensin mikä tai mitä kiertotalous on? Kiertotaloutta määritellään seuraavilla tavoilla.

“Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotalouden päämäärä on ettei jätettä syntyisi ollenkaan.”

”Kiertotalous palvelee asiakasta. Tuotteiden käyttöarvo kasvaa, kun suunnitteluun otetaan mukaan elinkaariajattelu. Näin pidennetään esimerkiksi tuotteiden käyttöikää ja parannetaan niiden energia- ja materiaalitehokkuutta. Samalla voidaan houkutella uusia, vastuullisuutta arvostavia kuluttajia ja asiakkaita.”

Kierrättäminen ja uusiokäyttö on yksi osa kiertotaloutta. Vuonna 2012 sekajätteeseen meni melkein 40 kiloa tekstiiliä yhtä kierrätettävää kiloa kohden. Vuonna 2016 tuli laki, joka kieltää tekstiilien viemisen kaatopaikalle. Edelleen tekstiilejä voidaan laittaa sekajätteeseen, mutta sen pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto. Sekajäte poltetaan, se ei päädy kaatopaikalle. Sekajäte pidemmän päälle ei ole järkevin ratkaisu. EU:n jätedirektiivi astuu voimaan vuonna 2025 tekstiilien osalta ja tavoite on saavuttaa 50% kierrätysaste. Tähän meillä Suomalaisilla on vielä pitkä matka, kun tänä päivänä kierrätysaste on 33%.

Mitä parempia vaihtoehtoja on päästä eroon vaatejätteestä?

  1. Hyvät ja käyttökelpoiset tekstiilit voi myydä kirpputorilla esim. Vähänkäytetty.fi- palvelussa tai viedä hyväntekeväisyyskeräyslaatikoihin esim. SPR tai UFF
  2. Rikkinäiset tekstiilit voidaan viedä nykyään eri vaatekaupoissa oleviin vaatekeräyksiin. Näistä keräyspaikoista tekstiilit viedään jatkojalostuspaikkoihin jossa eritellään uudelleen käytettäviin, kierrätettäviin ja energiatuotantoon meneviin ryhmiin. Poistotekstiileistä tehdään esim. eristeitä autoihin autoteollisuudessa.
    Näitä ovat:

        • Lindex
        • KappAhl
        • H&M
  1. Osta ja käytä vaatetta siten, että niitä ei päädy suotta kierrätykseen. Panosta laatuun.
  2. Vaatteiden turhan pesun vähentäminen pitkittää sen elinikää, myös silittäminen auttaa vaatetta kestämään paremmin.

Näiden vinkkien myötä lähdemme omalta osaltamme levittämään tietoisuutta kiertotaloudesta, kestävästä kehityksestä ja kierrättämisestä. Jokaisen meidän valinnoilla on merkitystä. Loppu pelissä tässäkin asiassa ratkaisee ASENNE. 

Lähteet:

https://ek.fi/syty-kiertotaloudesta/

http://www.oulunylioppilaslehti.fi/siirtyminen-kiertotalouteen-askel-kohti-oikeudenmukaisempaa-maailmaa/