Tänä päivänä usean ihmisen huulilla on sana kiertotalous. Mediassa sana pyörii harva se päivä. Onko kysymyksessä vain joku trendisana vai uusi asenne, joka meidän jokaisen olisi hyvä sisäistää?
Ihmiset tämän päivän maailmassa ovat alkaneet miettimään sitä, että mitä tapahtuu kun kesällä onkin näin kuuma tai koralliriuttoja kuolee. Pikku hiljaa alkaa nousta ymmärrys siitä, että ilmastonmuutos alkaa näkymään juurikin ilmaston lämpenemisenä ja kun ilmasto lämpenee ja vedet lämpenevät alkaa ekosysteemi muuttua. Tällä hetkellä 20% maapallon ihmisistä kuluttaa 80% luonnonvaroista. Olisiko tälle suhteelle alettava tekemään jo jotain?
Mietitäänpä ensin mikä tai mitä kiertotalous on? Kiertotaloutta määritellään seuraavilla tavoilla.
“Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kiertotalouden päämäärä on ettei jätettä syntyisi ollenkaan.”
“Kiertotalous palvelee asiakasta. Tuotteiden käyttöarvo kasvaa, kun suunnitteluun otetaan mukaan elinkaariajattelu. Näin pidennetään esimerkiksi tuotteiden käyttöikää ja parannetaan niiden energia- ja materiaalitehokkuutta. Samalla voidaan houkutella uusia, vastuullisuutta arvostavia kuluttajia ja asiakkaita.”
Kierrättäminen ja uusiokäyttö on yksi osa kiertotaloutta. Vuonna 2012 sekajätteeseen meni melkein 40 kiloa tekstiiliä yhtä kierrätettävää kiloa kohden. Vuonna 2016 tuli laki, joka kieltää tekstiilien viemisen kaatopaikalle. Edelleen tekstiilejä voidaan laittaa sekajätteeseen, mutta sen pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto. Sekajäte poltetaan, se ei päädy kaatopaikalle. Sekajäte pidemmän päälle ei ole järkevin ratkaisu. EU:n jätedirektiivi astuu voimaan vuonna 2025 tekstiilien osalta ja tavoite on saavuttaa 50% kierrätysaste. Tähän meillä Suomalaisilla on vielä pitkä matka, kun tänä päivänä kierrätysaste on 33%.
Mitä parempia vaihtoehtoja on päästä eroon vaatejätteestä?
- Hyvät ja käyttökelpoiset tekstiilit voi myydä kirpputorilla esim. Vähänkäytetty.fi- palvelussa tai viedä hyväntekeväisyyskeräyslaatikoihin esim. SPR tai UFF
- Rikkinäiset tekstiilit voidaan viedä nykyään eri vaatekaupoissa oleviin vaatekeräyksiin. Näistä keräyspaikoista tekstiilit viedään jatkojalostuspaikkoihin jossa eritellään uudelleen käytettäviin, kierrätettäviin ja energiatuotantoon meneviin ryhmiin. Poistotekstiileistä tehdään esim. eristeitä autoihin autoteollisuudessa.
Näitä ovat:-
-
- Lindex
- KappAhl
- H&M
-
-
- Osta ja käytä vaatetta siten, että niitä ei päädy suotta kierrätykseen. Panosta laatuun.
- Vaatteiden turhan pesun vähentäminen pitkittää sen elinikää, myös silittäminen auttaa vaatetta kestämään paremmin.
Näiden vinkkien myötä lähdemme omalta osaltamme levittämään tietoisuutta kiertotaloudesta, kestävästä kehityksestä ja kierrättämisestä. Jokaisen meidän valinnoilla on merkitystä. Loppu pelissä tässäkin asiassa ratkaisee ASENNE.
Lähteet:
