Voiko käytetyn tavaran antaa lahjaksi?

Oletko koskaan antanut lahjaksi käytettyä vaatetta tai tavaraa? Useimmat meistä ovat kyllä ostaneet kirppareilta käytettyjä vaatteita ja tavaroita itselleen. Käytetyn tavaran ostaminen toiselle lahjaksi on vieraampi ajatus. Mitä saajakin oikein ajattelisi saadessaan käytetyn lahjan? Luullaanko käytetyn tavaran lahjoittajaa köyhäksi, jolla ei ole varaa ostaa uutta? Eihän käytettyjä esineitä voi antaa lahjaksi… vai voiko?

Paljastan nyt salaisuuden: olen antanut käytettyjä tavaroita ja jopa vaatteita lahjoiksi jo vuosien ajan. En toki pelkästään käytettyjä esineitä: kyllä moni lahjoittamistani tavaroista on edelleen ostettu kaupasta uutena. Mutta käytetyn esineen lahjoittaminen ei mielestäni ole mitenkään kummallista tai kiusallista.

Ihan mitä tahansa käytettyä tai kenelle tahansa en silti lahjoita. Mielestäni lahjan on aina oltava tarkasti mietitty, oli se sitten uusi tai käytetty. En siis keskity lahjaa pohtiessani siihen, mistä lahjan hankin, vaan siihen, mistä lahjan saaja voisi ilahtua.

Milloin ja miten aloin lahjoittaa käytettyjä esineitä?

Ensimmäisen kerran lahjoitin jotain käytettyä, aluksi vaatteita, ystäväni lapsille noin kymmenen vuotta sitten. Olimme ystäväni kanssa molemmat pienituloisia opiskelijoita ja äitejä, jotka olivat enimmäkseen kotona tai korkeintaan pätkätöissä. Minä olen ystäväni lapsen kummi ja hän on minun keskimmäisen lapseni kummi.

En muista enää, kumpi meistä otti asian puheeksi. Olemme kumpikin olleet jo vuosia innokkaita kirpparien kiertäjiä. Joka tapauksessa sovimme, että voisimme ostaa kummilapsillemme synttäri- ja joululahjat kirpputorilta. Lasten ollessa pieniä lahjat olivat lähinnä vaatteita, ja niitähän kirppareilta löytää. Oli mukavaa lahjoittaa laadukkaita merkkivaatteita, joiden tiesi menevän heti käyttöön. Lisäksi tiesi, ettei toinen ole maksanut itseään kipeäksi lahjaa hankkiessaan. Olimme molemmat erittäin tyytyväisiä järjestelyyn.

Asian voi siis ottaa rohkeasti puheeksi! Nykyään suhtautuminen kirpputorilta ostamiseen on varsin sallivaa muutenkin. Ilmastonmuutoksen noustua keskusteluun uskon, että yhä useampi haluaa suhtautua kulutukseen kriittisesti. Kiertotalous on nyt trendikästä! Niinpä sinunkin lähipiiristäsi voi löytyä henkilöitä, joiden kanssa voi sopia, että käytetyt lahjat ovat ok.

Käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden hankkiminen on tänä päivänä todella helppoa. Ei tarvitse edes lähteä kirpputorille kiertelemään! Suurin osa käytetyn tavaran myynnistä on siirtynyt nettiin. Ostokset voi siis tehdä kätevästi omalta kotisohvalta.

Mitkä tavarat sopivat käytettynäkin lahjaksi?

Nykyään voin aivan hyvin antaa lahjaksi käytettyjä esineitä muillekin, vaikka asiasta ei ole erikseen sovittu. Lahjan tulee tietenkin aina olla siisti ja (lähes) uudenveroinen, jotta sen kehtaa lahjoittaa. Mutta aivan upouusi sen ei mielestäni tarvitse olla.

Kirjat ovat yksi tavaralaji, joka sopii mielestäni erittäin hyvin käytettynäkin lahjaksi. Kirjojahan ei kaupassa pakata mitenkään, joten kirjasta ei välttämättä edes huomaa, onko sen jo joku lukenut. Yhdestä tai paristakaan lukukerrasta kirja ei juuri kulu. Suosinkin nykyään kirjalahjoja.

Meiltä on lähtenyt lahjaksi tutuille lapsille myös omien lastemme vanhoja leluja, kuten Duploja tai Brion puujunaratapalasia. Laadukkaat lelut ovat arvokkaita ja kestävät useammankin lapsen leikkejä. Lapset tuskin välittävät siitä, onko lahja uusi vai käytetty!

Lapsiperheessä lahjoihin saa helposti menemään valtavia summia rahaa. Jos hankkii edes osan lahjoista käytettynä, voi säästö olla jopa satoja euroja. Itse tilasin juuri äsken lahjaksi tyttärilleni (8- ja 10-vuotiaat) uintiräpylät Vähänkäytetty.fi-nettikaupasta. Hintaa tälle ostokselle tuli yhteensä 7,80 € ja lisäksi postikulut. Jos olisin ostanut räpylät uutena, olisin joutunut pulittamaan niistä noin kymmenkertaisen summan.

Voiko lahjaksi saadun tavaran laittaa kiertoon?

Lahjoittamani vaatteen tai tavaran saa lahjan saaja kaikin mokomin kierrättää eteenpäin haluamallaan tavalla. Niin minäkin teen saamilleni lahjoille, jos en niitä itse enää tarvitse. Minusta lahjan kiertoon laittaminen on normaalia käytöstä, ei syy loukkaantumiseen. Lahja tekee tehtävänsä sillä hetkellä, kun se annetaan. Jatkossa lahjan haltija on sen saaja, ja hän saa päättää sen käytöstä.

Käytettyjen tavaroiden lahjoittaminen sekä lahjojen kierrätys eteenpäin ovat aiheita, joista eri ihmisillä on eri mielipiteitä. Minusta näistä asioista voi kuitenkin keskustella. Jos et halua antaa käytettyjä lahjoja, ei sinun ole tietenkään pakko. Jokainen toimikoon parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kiertotalouteen palatakseni ilahdun kyllä kovasti, jos mahdollisimman moni uskaltautuu lahjoittamaan jotain käytettyä. Asiasta voi ainakin puhua avoimesti. Toivon, että jatkossa meidän ei tarvitsisi edes pohtia, kehtaako käytettyä esinettä antaa lahjaksi. Kunhan lahja on siisti, ehjä ja rakkaudella mietitty ja annettu, ei ole väliä, onko se uusi vai käytetty.

Irene Vesterinen

Kirjoittaja ylläpitää blogia, jossa hän kirjoittaa matkastaan kohti minimalistista elämäntapaa lapsiperheen näkökulmasta. Tutustu blogiin osoitteessa irenevest.com

 

5 (huonoa) syytä säilyttää tavaraa

Olemme suhteellisen kekseliäitä perustelemaan itsellemme, miksi jokin asia tai esine täytyy säilyttää. Tuleeko sinun vedottua koskaan johonkin näistä viidestä perustelusta?

1. Esine on ollut aina tarpeeton mutta ostaessa arvokas.

Hyvin harvan esineen arvo kasvaa ajan myötä. Mikäli et panttaa pöytälaatikossasi sveitsiläistä kultakelloa 30-luvulta, yritä hyväksyä, että tavaran arvo on jo laskenut. Tällaiset esineet myydään helposti myös ylihintaisina saatesanoin ”tuotteella on tunnearvoa”. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tunnearvo on yksilöllistä eikä se siksi saisi määrittää hintaa. Ostajalla ei ole samanlaista tunnesidettä esineeseen.

2. Se on muisto.

Häämekko, pelipaita, vauvan ensimmäiset sukat, mitali hiihtokisoista… Mikä on sinun henkilökohtainen reliikkisi, joka vie toisaalta liian paljon tilaa ollakseen pelkkä muisto? Voisiko muiston tallentaa toisella tavalla, esimerkiksi kuvana (varsinkaan digiaikana ei vie mahdottomasti tilaa) tai vaikka kehystämällä muistoesineen tai osan siitä? Joka tapauksessa vaatehuoneen perällä muisto ei ole kenenkään ilona.

3. Se on ”tavoitevaate”.

Oletko ostanut ns. tavoitevaatteen, joka on ollut hiukan liian tiukka jo valmiiksi, mutta olet sillä hetkellä päättänyt laihtua siihen sopivaksi? Muistitko päätöksesi vielä seuraavana päivänä? Ensinnäkin, kokonumeroita ei kannata tuijottaa: vaatekoot ovat standardeja, jotka antavat vähän suuntaa vaateostoksilla. Ne eivät ole kuitenkaan meidän vartalomme hyvyyden ja huonouden mittareita, vaan kaikki koot ovat ihannekokoja. Luovu siis kiristävistä tavoitevaatteista ja osta ennemmin hyväntuntuisia, kauniisti istuvia vaatteita. Luota mieluummin peiliin kuin kokolappuun.

4. ”Sille voi olla vielä käyttöä!”

Jos se ei ole jotain todella simppeliä, kuten ämpäri tai lahjanaru, niin tuskin on. Monet vaatteet tulevat toki uudestaan muotiin, mutta jopa vuosikymmenten viiveellä: 90-luvun suosikki pilottitakki tuli tänä vuonna ”taas” muotiin nimellä bombertakki. Rapiat 20 vuotta on pitkähkö aika pantata pilottia komerossa!

5. Se on lahja.

Tehdään tämä heti selväksi: sinulla ei ole moraalista velvoitetta säilyttää lahjaa. Kun lahjan antaja on ojentanut sinulle lahjan, se on sen jälkeen sinun. Voit siis valita, mitä sillä teet. Jos sinulla on tällainen lahjaesine, joka askarruttaa, pohdi seuraavaa: onko kyseinen esine joskus tarpeellinen, ei koskaan tarpeellinen vai vihaatko sitä suorastaan? Jos sinulla sattuu olemaan joskus mahdollisuus esittää toiveita lahjojen laadusta, pyydä lahjaksi käyttötavaraa, kuten vaikka kahvia tai suklaata. Silloin lahjan antajakin tietää, että lahjalle on varmasti käyttöä.

Luopuminen on helposti vaikeaa, mutta raivaa rohkeasti! Säilytä vain sinua ilahduttavat ja oikeasti käytännölliset vaatteet ja tavarat, älä hilloa turhaa kotonasi. Hyväkuntoisille tavaroille löytyy hyvin todennäköisesti uusi omistaja!

Jos myyminen kiinnostaa sinua, pääset alkuun tästä: Aloita myyminen!