Tässä kirppiselämän pyörteissä jään usein miettimään, että tietävätkö ihmiset kuinka paljon he voivat säästää rahaa ostamalla vaatteita tai sisustustavaroita käytettynä.
Uskon, että monelle kirppistelijälle se on yksi suurimmista syistä ostaa käytettyä. Tänä päivänä on tärkeää ajatella myös tulevaa maailmaamme ja me voimme vaikuttaa siihen juurikin pienillä teoilla, esimerkiksi ostamalla uuden sijasta käytettyä vaatetta. Tällä teolla vaikutamme siihen, että uuden valmistaminen vähenee ja luonnonvaroja säästyy samalla.
Tein vertailua siitä, kuinka paljon voimme säästää ostamalla uuden sijasta käytetyt vaatteet Vähänkäytetystä.
Otin vertailuun tarkoituksella hieman kalliimpia merkkejä, koska siinä ero näkyy vielä selvemmin. Tämä samainen vertailu on jaettu tällä viikolla myös Vähänkäytetyn Instagramiin.
Tässä on kattaus vaatteita jotka soveltuu tähän vuodenaikaan. Merkkeinä Part Two, Dream sensation, ym.
Tässä on samankaltaiset vaatteet etsittynä Vähänkäytetty.fi-palvelusta. Merkkeinä Lindex, Kappahl, ym.
Kun katsotaan hintaa, niin uudet vaatteet tässä asukokonaisuudessa maksavat vajaat 500€. Vähänkäytetystä samankaltaisen asukokonaisuuden vaatteet maksavat vajaat 50€. Tässä on kyllä huima ero. Ja se ero tulee myös edullisemmissakin vaatteissa näkyville.
Välttämättä ihan samaa merkkiä ei aina löydy, mutta edullisempikin merkki voi ajaa asiansa varsinkin kun nykyihmisen kulutustottumus on sitä, että kyllästytään nopeasti ja laitetaan vaatteet vaihtoon. Ja kun vaatteet alkaa kyllästyttää ja ne on edelleen ihan hyväkuntoisia niin ainahan ne voi laittaa uudelleen myyntiin palveluumme. 😉
Joka vuoden loppupuolella huoli luonnonvarojen riittävyydestä nostaa päätään julkisessakin keskustelussa. Yhä aiemmin koittaa se päivä vuodesta, jolloin olemme käyttäneet luonnonvaramme.
Tiesittekö, että tämä ylikulutuksen päiväraja on ollut Suomessa suunnilleen jo huhtikuussa? Tämä tarkoittaa sitä, että käytämme oman vuosiosuutemme vain muutamassa kuukaudessa! Vuonna 2017 ylikulutusraja tuli täyteen jo viikkoa aiemmin edellisvuoteen verrattuna, Uuden Suomen verkkolehdessä kerrottiin.
Miten sitten yksittäiset kuluttajat sekä yhteisöt voivat reagoida tähän? Millä taistella tuota vetäytyvää rajaa vastaan? Yleisimmät keinot ovat todennäköisesti tuttuja kaikille: kasvisruoan lisääminen, joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn suosiminen, energiansäästö ja kiertotalous.
Vähänkäytetty.fi-nettikirppis liittyy tähän kokonaisuuteen tietysti kiertotalouden kautta. Myymme palvelussamme yksityisten kuluttajien vaatteita ja käyttötavaroita, jotta ne eivät päätyisi kaatopaikalle vaan kiertoon uusille omistajille. Kirpputoreista tavataankin sanoa, että ne ovat ekologisia. Mutta mitä se sitten tarkoittaa?
Oletko siis koskaan tuuminut tarkemmin, mitä ”luonnonvarojen säästäminen” on käytännössä esimerkiksi vaatteiden osalta? Se on muun muassa sitä, että uusien farkkujen valmistukseen menee yli 10 000 litraa vettä, käytettyjen nolla. Lisäksi uusissa vaatteissa on suuret määrät kemikaaleja, jotka voivat allergisoida vakavasti, Yle kertoo.
Tässä on yksi painava syy siihen, miksi monet tiedostavat vanhemmat ostavat lastenvaatteet käytettynä: kemikaalit poistuvat tai ainakin vähenevät, kun vaatteita pestään riittävän monta kertaa. Kemikaaleja pääsee myös puolet vähemmän pesuveden kautta ympäristöön, mikäli vaatteiden laatu sallii useampia käyttökierroksia eikä uutta tarvitse ostaa.
On tietenkin totta, että kirpputoreille päätyy paljon myös epäekologisella tavalla tai epäeettisissä ympäristöissä valmistettuja vaatteita. Tekstiilien taustan selvittäminen voi olla hyvin vaivalloista, mutta epämääräisistä taustatiedoistakin voi tehdä päätelmiä: jos jotain tietoa on vaikea löytää, se on kenties tarkoituksella tehty vaikeasti löydettäväksi.
Silti kirpputoriostos on ekologisempi ja eettisempi, vaikka sen yhteys edellä mainittuihin epäkohtiin voi olla vääjäämätön: ainakaan lisää raaka-aineita ei ole kulunut eikä kukaan ole joutunut valmistamaan vaatetta juuri sinua varten.
Fiksujen kirppisostosten tekeminen ei ole kuitenkaan sen kummempaa kuin uusien tavaroiden osto: kun olet perillä kokonaisvaltaisesti laadukkaista brändeistä (esim. tuotteen käyttöikä, valmistus ja työntekijöiden olot), voit suosia niitä – ja kirppislisänä saat brändin tuotteet todennäköisesti uusia edullisemmin. Vinkkejä tekstiilien taustojen ymmärrykseen tarjoaa muun muassa Hyvän mielen vaatekaappi Facebookissa ja kirjana.
Rinna Saramäen teos ratkoo sekä yksilöllisiä että globaaleja vaateongelmia ekologisuuden ja halpatuotannon ristivedossa.
Kirsikkana kakun päälle vielä yksi mukava ajatus. Eräs kirppiskävijä huomautti nimittäin osuvasti minulle, ettei kirpputori ole kuitenkaan pelkkää ekologista hampaidenkiristelyä: siihen liittyy myös hauskuutta ja seikkailun tuntua, sillä koskaan ei tiedä, mitä kirppikseltä saattaa löytää! 🙂 Siksi kirpputorien ajatellaankin olevan persoonallisten ja trendikkäiden shoppailijoiden paikkoja.
Jos tälle vuodelle tekemäsi uudenvuodenlupaus on jotain kestävään kehitykseen liittyvää, älä kuitenkaan hätäänny näiden seikkojen edessä: kaikki valintamme eivät voi olla satavarmasti ekologisia, koska vastuu on kuluttajan lisäksi tuottajilla.
Silti jokaisen kannattaa tehdä jotain, kuten lisätä kasvisruokaa, vähentää ruokahävikkiä, suosia julkisia ja harkita tarkemmin tuliterien käyttötavaroiden ja vaatteiden ostoa, jos Suomen ja maailman ylikulutusta tahdotaan suitsia. Pienistä puroista ne isotkin joet alkavat! 🙂
Mainiota alkanutta vuotta 2018 Vähänkäytetyn tiimin puolesta teille toivottaa
